Sunday, August 13, 2006


Lohtuneulomisen pitää olla nopeaa tai ainakin aivotonta, siispä sukat. Ja paksusta langasta. Ja eihän sitä koskaan tiedä, koska Novita taas uudistaa värikarttansa. Vähän jäi 100 g Isovelikerästä jälelle - hitsit, olis voinut hyvin neuloa vähän pidemmät varret.

Musertavin suru alkaa helpottaa, jäljellä on iso ikävä, joka ei taida helpottaa koskaan kokonaan. Suuri kiitos vielä kaikille, jotka ootte lausuneet lohduttavia sanoja kommenttiloorassa, sähköpostitse ja ihan irl.

Ps. Sattuipa syystä tai toisesta suivaantunelle nuorelle miehelle outo lähitaisteluväline käteen...

5 Comments:

At 10:46 PM, Blogger Jatta said...

Ihanat ruisleipäsukkaset <3

 
At 10:02 AM, Anonymous tuitu said...

Kauniit sukat!
Jäi aiemmin kommentoimatta: Otan osaa suureen suruun! Oma isoäitini kuoli -97 ja vieläkin vähintään viikottain tulee ikävä ja itku! Olen lohduttautunut että mummilla on kuitenkin hyvä olla nyt! Ja vaikka en ihan tähän meidän perinteiseen Jumalaan uskokaan, niin uskon silti että mummi on vieläkin jotenkin läsnä. Voimia toivotellen, tuitu

 
At 7:34 PM, Anonymous Anu said...

Otan myöskin osaa suruusi! Jaksamista!

 
At 9:43 AM, Anonymous Anonymous said...

Hei!
Osanottoni myös minulta!
Millä puikkokoolla teit nuo sukat, entä mikä oli aloitussilmukkamäärä?
Olen myös aiemmin ihaillut Teddystä tekemiäsi sukkia, muistatko puikkokokoa ja silmukkamääriä niistä?
(naisen sukkakoolle molemmat!)
Kiitokset ja tsemmppiä, Anu

 
At 9:59 AM, Blogger laurakoo said...

Anu: Nelosen puikoilla ja 32 silmukalla, niin kuin Teddysukatkin. Mulla on aika pikkuinen jalka..

 

Post a Comment

<< Home