Thursday, August 10, 2006

Lämpimät kiitokset kaikille ihanista viesteistä.
Oltiin tänään ostamassa armakselle hautiaisia varten paita ja solmio...

...mä sain lohtulehtiä ja -lankaa. Lohtuirtokarkit katosivat jo jonnekin... Kerä on vähän korkattu, mutta ei se halunnutkaan taipua kasialoitukseen.


Kummipojan jonkun vuoden joulu- tai syntsäneulekin valmistui vihdoin ja viimein. Runsas kuukausi sitä tulikin tahkottua. Lapsosella ei oo ikää kuin kaks ja puol vee ja tuo neule mahtuu kittanasti munkin päälle, hmm..
Lankana Samos ja ohje Riitalta, julkaistu Novitaklubissa.

Ai niin, mulla on kuvassa yllä muuten kiva ja vähän juhlavampi kesämekkonen, koska päätin että mihin mä sitä säästelen ja hyppäsin siihen, kun lähdettiin sinne jo mainitulle paidanshoppausreissulle.
Sellaisia ajatuksia tässä on parin päivän aikana putkahdellut mieleen;
-jos ajattelet jota kuta lämmöllä, niin kerro se hänelle - soita, tekstaa, meilaa, poikkea käymään, äläkä mieti vaan keskenäsi
-jos ei huvita pyykätä tai tiskata, niin älä tee sitä, neulo vaikka mieluummin hetki, ei ne ikävät velvollisuudet lopu koskaan
-jos omistat kivan mekon, jota säästelet johonkin erityiseen, niin päätä että se jotain erityistä tapahtuukin tänään, hyppää siis mekkoosi ja nauti kivasta kesäpäivästä

Mammalla oli taito tehdä tällaisia spontaaneja ja joskus vähän lapsellisiakin hupsutuksia, kiitos kullanmuruseni kun tartutit samaa aurinkoista asennetta minuunkin. Niin ja muistakaa, että mandariineja ei saa koskaan ostaa paritonta määrää, ettei se yks tunne itseään yksinäiseksi, kun muilla on parit!

9 Comments:

At 10:33 PM, Blogger Lycka är ~ Onnea on said...

Just hyviä ajatuksia sinulla putkahtanut mieleen ;)

 
At 11:33 PM, Blogger derea said...

Mua alkoi hymyilyttämään noi sun ajatukset :) Kiitos siitä.

 
At 12:29 AM, Anonymous Anonymous said...

Mullakin tuli hymyä huulille, vaikka muuten päivä on ollu tylsä ja kurja.. Kiitos:)

 
At 7:56 AM, Blogger Sini said...

Ihania ajatuksia. Tuli hyvä mieli, kuin noita luki :)

 
At 8:13 AM, Blogger Arteeni said...

Heh, mandariineja... hyvä kun kerroit!!

Itseasiassa äitisi on ollut äärettömän fiksu. Muistan monta juhlamekkoa lapsuudesta jotka jäivät kokonaan käyttämättä sen vuoksi ettei koskaan ollut tarpeeksi juhlavaa tilaisuutta niiden käyttämiseen. Voit vain kuvitella pienen tytön norkoilemassa vaatekaapin edessä kiskomassa ihanan koltun reunaa ja kysyvän lupaa äidiltään, vastaus on aina kielteinen ja sitten kun vastaus vihdoin olisi myöntävä, on mekko auttamatta liian pieni. niisk.

 
At 10:44 AM, Anonymous Anonymous said...

Valtava kiitos positiivisista sanoista! Ne kun luki, niin tuli heti hyvälle mielelle ;)
Oon kanssas samaa mieltä, että läheisille kannattaa kertoa kuinka tärkeitä ne on niin usein kuin mahdollista. Ja vielä sellanenkin tuli läheisistä mieleen, että koskaan ei kannata mennä nukkumaan tai erota (edes työpäivän ajaksi) riidoissa. Asiat kannattaa sopia mahdollisimman pian, vaikka välillä lyhyt mökötystauko tekeekin hyvää, jos siihen on mahdollisuus.

Niin ja mandariinijuttua en ollut aiemmin kuullutkaan, ja se oli hauska - pitää pitää ohje mielessä, kun seuraavan kerran poimii mukaansa kaupan mandariineja. Mistä lie moinen ohje saanut alkunsa?!

Ja Iso Kiitos Lauralle ihanasta blogista; sitä lukee aina mielellään ja mielenkiinnolla odottaa seuraavaa postausta ;)
Voimia ja rentouttavaa weekendiä kaikille!

 
At 11:03 AM, Anonymous Anonymous said...

Kauniita muistoja sulle jäi :)
Kaiken keskellä nuo tuntuu niin tosilta jotenka mä kudon ny, kyl ne tiskit venaa :) Kiitos sulle

 
At 9:29 PM, Blogger vikke* said...

This comment has been removed by a blog administrator.

 
At 9:35 PM, Blogger vikke* said...

Anteeksi deletointini, oli pakko!

Osanottoni suureen suruusi!
Kuolema on niin häikäilemättömän julmaa, suru on ääretön ja ihmistä ikävä. Se on kerta toisensa jälkeen niin uskomattoman omituista ja vaikea sulattaa että joku läheinen vaan poistuu, ei enää ole...

Ihana paketti sulle saapunut sny:ltä!! Tuo merinosilkki on ihanaa neuloa!

 

Post a Comment

<< Home