Wednesday, October 12, 2005


Nimpparilahja kummipojulle valmistui tuossa äskettäin. Langanpäättelijäkeiju, tulisitko käymään meillä ensi yönä...? Malli on ihan itse tehdessä kehitelty ja lanka ihanan pehmeä, utuisen näköinen ja tuntuinen Samos. Pipon lisukkeeksi ostin tuon suloisen heijastimen, mikä sopis kyllä omaankin takkiin tai laukkuun...

Mun kummitäti muisti mua aina, kun olin pieni. Niin pientä matkaa ei ollutkaan, ettei hän olis tuonut mulle tuliaisia. Itse asiassa olemme soitelleet viimeksi tänään ja ensi kuussa olemme menossa yhdessä teatteriin ja syömään. Haluaisin itse olla yhtä kiva kummi, viedä kaikkiin kivoihin paikkohin ja vähän hemmotella. Harmi vaan, että pikkumiehen ja mun kotien välissä on pari sataa kilometriä, niin ei nähdä kovin usein. Mun pitäisi muuten varmaan muiden kummien kanssa sopia, että ne ostaisivat aina leluja, kun mun paketit on kuitenkin aina pehmeitä. Se saattaa alkaa poikalasta jossain vaiheessa nyppimään :)

Ai niin, munhan piti esitellä vielä mun Hullujen Päivien ainoa löytö - ja meidän huushollin ainoa viherkasvi - meidän bonzaipuu. Saatte kuvan huomenissa. Niin ja sori kaikille, jotka kävivät täällä eilen illalla turhan päiten. Mie vaan tuota reunapalkkia armaani avustuksella koristelin... Sillä on kivasti aikaa kaikelle tuollaiselle, kun on tenttiviikko :)

6 Comments:

At 11:09 PM, Blogger Susanna said...

kivasti aikaa kaikelle tuollaiselle, kun on tenttiviikko

Kuulostaa tutulta. Kummasti sain minäkin pääteltyä toista tuhatta langanpäätä kun olis pitänyt lukea bilsaa :D

hattu on tosi hieno!

 
At 8:41 AM, Blogger Kati E said...

Kiva heijastin. :D Oliko niitä piruja kans????

Voi olla, et poikaa nyppii jossain vaiheessa pehmeät paketit tai sit ei. Veetiä ei ainakaan toistaiseksi nypi, ja mun kolmesta veljestä 2 aina pyytää et tee mulle pipo, ranteenlämmittimiä, lapasia, mitä millonkin...

 
At 9:34 AM, Blogger laurakoo said...

s: kiitos

k: Piruja ei ollut, mut ajatuksena tuollainen ei enkelinnäköinen, mut hyvis kuitenkin, suojaamassa pienen miehen tietä, oli miust kiva :)

Toivottavasti pojasta kasvaa kans semmoinen, et pyytää pehmeitä paketteja. Eikä semmoinen kun mun sisko "mulle et kyllä vaan neulo jouluksi, mulle on ostettavakin jotain" :)

Tästä tuli muuten mieleen, kun yhdet meidän kaveripojat tiesivät systerin olevan hyvä laittamaan ruokaa ja ihmettelivät sitten, et eiks Laura olekaan yhtä hyvä kokki. Sitten yks niistä sanoi, et ei se mitään kun Laura osaa tehdä v***n hyviä kynsikkäitä. Tuli hyvä mieli!

 
At 11:49 AM, Blogger tikru said...

Mä luulen et noi pehmeet paketit tökkii muksuja jossain vaiheessa aina, mut mitä kuulimpia juttuja niistä paljastuu niin varmasti paketit alkaa kiinnostaa.

 
At 12:59 PM, Anonymous Terde said...

Sähän vauhdissa olet...teet melkein neuleen päivässä ;) Mitä pillereitä sulle sieltä hospitaalista oikein antoivatkaan?!

Hiano pipa ja heijastin! Mäkin haluan tommosen heijun itelleni...-Terde

 
At 10:22 AM, Blogger Carita said...

Heips ! Tulin vaan kertomaan, että täyspäiväisesti mää vaikutan Espoossa :) Oon kyllä Tampereen naapurikunnasta kotoisin ja noin kerran kk:ssa käydään lasten kanssa mummia ja pappaa moikkaamassa. Nytkin ollaan mummilassa, pitäsiköhän lähteä Treelle lankaostoksille :))

 

Post a Comment

<< Home