Thursday, June 30, 2005

Plääh-aalto leviää blogiteitse

Siinä tämän hoitsun näkemys tartuntatiestä, sillä mikään ei nappaa eikä hotsita. Töiden jälkeen ei jaksa kuin töllätä Melkkari- ja Salkkariuusintoja aivot narikassa ja nukkumaan tahtoo viimeistään kympin uutisilta. Tänään oli kuitenkin jonkun hem**tin rempan takia sähkötön ilta klo 15-19 välillä, joten kävin hengailemassa Cittarin ja VapaaValinnan lankahyllyjen välissä. Mitn en ostanut palkkapäivästä enkä Samos- ja Butterfly-tarjouksista huolimatta, mutta uusia Novitoja, eli punasävyistä Raitaa, pinkkiä Nallea ja kanervansävyistä Nalle Coloria hiplailin huolella. Jotenkin vaan tuntui, et näähän nyt on jo nähty, koska Raidan uusi sävy oli läheistä sukua Hippyn viime talven punakirjavalle ja Nallen pinkki oli ihan sama sävy 500 kuin Woolissa. Miksiköhän ne laittoi Nalleen sen sävyn, sehän on samanpaksuista kuin Wool. Olis ennemmin tehneet sen väristä 7 veljestä. Juu, olen minä joskus pohtinut ihan oikeitakin onkelmia. Lisäksi selasin kaikki sivukirjaston Kotiliedet läpi ja lainasin ne missä oli kivannäköisiä neuleita. Miksiköhän olen vasta nyt tajunnut, että Kotiliedessäkin on silloin tällöin kivoja neuleohjeita... Ja kuulemma uudessa Kotivinkissäkin on joku kiva virkattu jakku, niin ne Novitaklubissa kirjuutteli. Pitääkin kääntää se lehti seuraavaks äitsykkäliiniltä kun käyn kotona. Tällaista tajunnanvirtaa tällä kertaa, heippa!

Tuesday, June 28, 2005

«lauran blogi - once you have it, you love it.»

Loinpa sitten Sloganizerilla blogilleni moisen, kun tämän sivun kuukausittainen liikennemäärä oli jo täyttynyt, enkä siis päässyt testaamaan mikä blogi olisin. Ja neulomukset... niille ei tapahtunut jussina yhtikäs mitn.

Thursday, June 23, 2005

Valmis!


Kiire tuli, mutta toppi on valmis. Kuva on surkea, kun kamerassa ei piisannut virtaa enempää. Kuvassa myös uusi kesäkassini. Nyt kelpaa suunnata illalla töiden jälkeen landelle ja kohti merta. Iloista Jussia kaikille, pysykää pinnalla!

Wednesday, June 22, 2005

Blogikoirat II ja III

Anoppilassa asuvat...


vanha mäyräkoira, joka on nimetty Pikku Kakkosen Ransun mukaan. Ransu on vähän jääräpäinen tyyppi, joka haluaa aina päättää minne mennään lenkille. Hellyyttä ja kiitollisuutta hän osoittaa raahaamalla kenkiä eteisestä keittiöön.

Viime viikolla anoppilassa koettiin iloinen perhetapahtuma, kun Ransu sai uuden leikkikaverin. Pennusta piti tulla Ronja, mutta pentueessa olikin vain poikakoiria, joten hänestä tulikin...


Raimo alias Rappe

PS. Juhannukseksi kaavailtu ribbitoppi II ehtii ehkä juuri ja juuri valmistua torstaiksi, kun lähdemme landelle jussin viettoon. Laitan kuvan, jos ennätän... Jos en ehdi, niin hauskat jussit!

Saturday, June 18, 2005

Tää onnistumisen tunne on pakko jakaa...


Tikkupiskon toppi on valmis ja ihana. Systeri koki pienen suuren onnistumisen tunteen itsekin tällä viikolla päästessään toiselle kierrokselle pääsykokeisiin unelmiensa opiskelupaikkaan. Jatkoon pääsi tuplasti se määrä hakijoita mitä kouluun otetaan - eli nyt mahdollisuudet ovat ihan fifty-sixty, sanoisi Nykäsen poika.

Ehtisiköhän tälläisen topin väsätä vielä juhannukseksi itellekin...? Kun lankaakaan ei mennyt kuin vaivaset 200 grammaa...

Friday, June 17, 2005

Ja lisää uusia suunnitelmia...

Tästä ribbitopista (Moda 3/2005)



tuli ihan pikkusisko mieleen. Niinpä hänelle on nyt tekeillä toppi. Lanka on varmaan joskus viime vuosituhannen puolella ostettu harmaa Tennessee, jonka valitsimme pikkusysterin kanssa ihan yhteistuumin hänelle toppilangaksi. Eipä tainnut tikkupisko arvata, että toimitus kestäisi näin kauan…



PS. Ninni, arvaa mitä nää on!

Wednesday, June 15, 2005

Sydämellinen huivi, lahjus ja uusia suunnitelmia

KIP-päivän tapaamisessa aloitettu Hearts-huivi (pdf-tiedosto) kasvoi äskettäin tavoiteltuun 3,5 metrin mittaansa ja valmistui. Silmukointia en ollut aikaisemmin kokeillutkaan, eikä se ollutkaan niin monimutkaista kuin olin kuvitellut.

Puikot olivat puolta pienemmät kuin alkuperäisessä ohjeessa, joten huivista tuli hyvin kapoinen. Toivotaan, ettei viime talven trendi ehtinyt vielä pyyhkäistä ohi, vaan että piiitkät kaulahuivit olisivat edelleen muodikkaita.

Huivi näyttää rullalla ollessaan vähän vessapaperilta, älkää antake häiritä!


Ohje: Knitty Fall 04 Fall surprise!
Lanka: Tässäkin Anttilan alennus Lollipop
Puikot: 5

Ilmoitin mohairponchon ohjeen Novitaklubin extraideoihin ja sain palkkioksi, mitä muutakaan kuin, lankaa. Terden vinkistä esitin toiveeni siitä mikä lanka ja puikkokoko olisi mieleinen, ja toivettani kuunneltiin.


M-kokoinen paita, yllättävän hieno mainoslippis, kassi, puikot ja kerä lankaa. Kolme ensimmäistä taitavat kyllä päätyä äiteen tai tulevan anopin käyttöön…

Novita onkin lahjoittanut mulle jo kolme kerää sinivihreää Salsaa. (Lähtöhinnaltaan melkein neljän kympin langat!) Niistä tulee isona tämä äitiliinille, kunhan käyn rohmuamassa Anttilan ale-Lollipoppia vielä vähän lisää.

Tuesday, June 14, 2005

Vaaleanpunainen poncho, taas


Tämä on oikeasti Oonalle 7 vee, mutta sopi ihmeen (kummallisen) hyvin minunkin päälle.
Ohje: Novita Kevät 2005, mallin:o 46 (ihan säveltelemättä!)
Lanka: Samos Lollipop, Palma ja Tango

Sunday, June 12, 2005

KIPpailua ja treffit Neulovan Ystävän kanssa

Päätin osallistua KIP-päivään lähellä Turussa, lähellä kotikaupunkiani, koska
a) olen kotiseuturakas,
b) kesäinen jokiranta viehättää mua ja
c) halusin tavata Neulovan Ystäväni livenä, kun hän saapui Ruotsista Turkuun poikiaan ja heidän perheitä tapaamaan.

Tapasimme Vaakahuoneen Paviljongilla aivan…


tämän höyrylaivan laiturin kohdalla...


ja saimme seurata kun se saapui ja lähti taas tuuttaillen mennessään.


Tällainen porukka meitä oli koolla, vasemmalta: mie, Terde, Marianne, Virve (jonka mukaan tämä laukku on nimetty), Rica, Irja ja Kaarina. Oli kuulemma Turun tapaamisten ennätysmäärä osaanottajia. (Mariannelle kiitos kuvasta)


Neulonnan lomassa saimme ihmetellä tällaista Kaarinan kehittelemää vekotinta...


jolla voidaan...


näppärästi...


päätellä langanpäät (kuvassa Irjan Fifi 2). Lue lisää/tilaa täältä.


Tästä merihenkisestä pöydästä olisimme voineet nauttia lounaan (ellemme olisi NY:n kanssa ählänneet itseämme ihan täyteen jo kiinalaisessa)...


ja tästä masiinasta...


virvokkeita. Posted by Hello


Saimme myös ihastella Mariannen kaunista huivia ja nauttia...


mm. tällaisen joukkion huomiosta, joka pysähtyi ihmettelemään touhuamme - ja me heidän (ei vaiskaan, oikeasti kyse tais olla polttariporukasta, joka oli ohikulkumatkalla...)

Oikeasti neulomuksistamme kiinnostuneita olivat ainakin yksi lontoonkieltä puhuva täti ja paikan työntekijä - vai olikohan se ihan emäntä itse - joka innostui oikein toden teolla kyselemään neulomisesta ja ihmetteli, sitä kuinka koko joukkomme oli löytänyt toisensa nettimaailman avulla. Yksi osallistuja lisää seuraavaan Turun tapaamiseen (9. heinäkuuta, sama aika ja paikka) siis ehkä värvätty.

Neulova ystäväni sitten… Häneen on ollut kivaa tutustua, ja pitkät viestit ovat sinkoilleet parhaimmillaan useita kertoja viikossa. Yhteinen sävel löytyi yhden sukupolven ikäerosta huolimatta nopeasti ja kirjoittelimme paljon kaikesta muustakin kuin neulomiseen liittyvästä. Tähän kohtaan pitääkin lainata Elbert Hubbardin sanoja ”Murheen kantaa yksinkin, mutta iloon tarvitaan kaksi”, sillä Neulova Ystäväni kuunteli kiltisti jaaritteluitani mm. opiskelujen loppuvaiheen kiemuroista.

Neulova Ystäväni asuu Ruotsissa lähellä Tukholmaa (vaikka on ihan Suomesta kotoisin) ja työskentelee hoitoalalla. Vapaa-ajallaan hän mm. bloggailee ja tuhoaa äidiltään ja isoäidiltään perimiään lankavarastoja. Tähän tarkoitukseen hänellä on aivan oma huone säilytysjärjestelmineen, neulekirjastoineen ja -koneineen sekä teollisuusompelukoneineen.

Hänen käsistään on syntynyt mm. innovatiiviset imetysneulepaita ja kantoponcho miniälle ja ihka ensimmäiselle lapsenlapselle. Neulova Ystäväni suunnittelee neuleohjeensa pitkälti itse, vaikka aineistoakin kotoa löytyisi. Varastoista löytyville vanhemmille langoille olisi sitä paitsi hankalaa löytää ohjeita. Hänen suvussaan on pitkä käsillä tekemisen perinne laskujeni mukaan ainakin neljännessä tai viidennessä polvessa.

Neulova Ystäväni nauttii yli kaiken siirtolapuutarhamökillään oleilusta ja puuhastelusta sekä kirpputoreilla kiertelystä, jota hän oli ennättänyt harrastaa jo Turun reissullaankin.

Aika esitellä vihdoin saamani lahjat:


N:o 1: kuusi kerää Silky-lankaa ja elämäni ekat bambupyöröt


Violetit Silkyt ehtivät jo muuttaa muotoaan pitkäksi ja kapeaksi Auroraksi


Loput Silkyt ovat harjoitelleet mm. kukkahuivina olemista Posted by Hello


N:o 2: Ohje haaveilemaani palmikkoneuletakkiin, kaksi ruotsalaista sisustuslehteä, karkkia, paita, sukat ja ihana lehmäsaippua.


N:o 3: pitsineuleliivi ja(!)...


neuletoppi


sekä herkkuja.

Lisäksi sain Neulovalta Ystävältäni vielä tavatessamme valmistujaislahjaksi...


tällaisia,


tällaisia Samoksen sukuisia ja...


tällaisia ihanaisia lankoja. Varsinkin näitä angoralankoja tekee mieli vain silitellä, neuloa en vielä raski.


Projektin päätteeksi me siis todella tapasimme useiden kilometrien välimatkasta huolimatta.

Paremmin Neulovaan Ystävääni Irjaan voitte tutustua täällä.
Lämmin kiitos Irja, että olen saanut tutustua Sinuun ja iso kiitos ja virtuaalihali mys Ninnille, siitä että saimme tutustua toisiimme.

Saturday, June 11, 2005

Tää on mun deja-vu…

…vo-u-voo, oon neulonut tän joskus ennenkin
Ensin innostuu ja kaikki onnistuu
Mä sut neuloin viimeinkin…

Tällaisen ootte nähneet ennenkin, mut minkäs teet, kun lähipiirin syntyy kesävauvoja :)


Tällä kertaa vaaleanpunainen nauha on varalla, vaikka intuitio ja tulevan vauvan tädin juoruilu sanovat ”sininen”

PS. Kymmenen pistettä sille, joka muistaa biisin esittäjän

PPS. Huomenna luvassa juttua Turun kippailuista...

Thursday, June 09, 2005

Mohairhöttöä

Ihastuin viime joulun alla Jack&Jones’n myyjän vaaleanpunaiseen mohairponchoon. Sen sijaan että olisin kysynyt tytöltä mistä hän on ponchonsa ostanut, tsuumailin sitä sillä silmällä, että saatoin todeta sen olevan joustinneuletta ja kavennukset toteutetun nurjissa raidoissa. Juu, kyttään aika tarkkaan ihmisten neuleita, pipoja ja huiveja – se saatan olla minä, jos tuijotus kauppajonossa tai bussissa alkaa joskus ahdistaa.

Päätin toteuttaa moisen ponchon heti alkuvuodesta ja aloinkin neuloa sitä ihan ”omasta päästä”. Tai noh, tunnustetaan että helmapitsin apinoin Novitan Kevät 2005 n:o 13 ponchosta, jonka tein joskus ja lahjoitin eteenpäin kun en tykännyt siitä yhtikään. Ehkä mallin n:o 13 oli enne epäonnisesta neuleesta. Joka tapauksessa mallineuleen jälkeen oli luonnikasta jatkaa 4o, 2n -joustinneuletta. Kavennukset toteutin vähän samaan tapaan kuin tässä pipossa, koska ne ovat mielestäni siistit. Ensimmäisellä neulomiskerralla huomasin, että ponchosta on tulossa liian lyhyt, ja purkamiseksi meni - mukavaa puuhaa, varsinkin mohairlangalla.

Toisella yrittämällä kauluksesta tuli pelleasun haitarikauluksen tapainen. Käytin ponchoa sinnikkäästi muutaman kerran tässä muodossa ennen kuin se päätti hautautua eteisen hattuhyllylle. Jokin aika sitten purin vielä kauluksenkin ja neuloin sen vielä kahdesti uudelleen, koska vasta toisella yrittämällä sain kuuppani mahtumaan siitä läpi.

Olen vihdoin tyytyväinen tulokseen. Paitsi että miten ponchon kanssa kannetaan olkalaukkua?


Unelman kevyt, mutta lämmin poncho
Lanka: Novita Kid Mohair
Puikot: 5 Posted by Hello


Reunapitsi likeltä
Posted by Hello

Uusimman Knittyn ilmestyttyä ihastuin monen muun neulojan tavoin Branching Outiin. Lapsuudenkodin vaatehuoneesta löytyi hyvin haudutettua tuntematonta mohairlankaa joka pääsi puikoille. Tuntematon mohair oli muuten taannoisen Lankalaihiksen aikaan tosi suosittu lanka, sitä löytyi silloin monelta. Huivin syntyminen oli vähän takkuista, vaikka ohje oli selkeä ja puikot huikean ihanat Addit, jokin sai mut tyrkkäämään tekeleen melkein kuukaudeksi piiloon. Nyt otin ja rykäisin sen valmiiksi.


Näitä nyt on nähty, mutta tässä vielä yksi. Posted by Hello

Wednesday, June 08, 2005

Blogikoira I

Tässä blogissa ei ole blogikissaa niin kuin esimerkiksi täällä, täällä ja täällä, vaan koirulainen.


Tämä herttainen - ja raivostuttava - blogikoira on Manne (juuh, anteeksi vähän rasistista huumoria...), vanhempieni vuoden ikäinen labradorinnoutaja - mahdoton touhuaja.

Otsikko viittaisi siihen, että tapaatte täällä joskus vielä muitakin koiria, joten pysykää kanavalla.
Posted by Hello

Monday, June 06, 2005

Moi

Hain tänään postista pienen piristyksen sateisen harmaaseen päivään ja jaan sen nyt kanssanne. Sain kumpparit kaupanpäällisiksi, kun tilasin keväämmällä Trendin.

Muutoin olen ollut melkein koko viime viikon kotipaikkakunnalla, jonne kyllä saisi laajakaistan, mutta kun ne eräät maalaiset, joille olen sukua, eivät koe tarvitsevansa sellaista :)
Neulonut en ole yhtään, mutta pienen kassin aloitin virkaten vanhan huoneeni sängyn alta löytyneestä Tennesseestä.


Pinkit kumpparit Posted by Hello


Vielä vähän lisää piristystä: sain valmistujaisjuhlissani ihanan värisiä gerberoita. Posted by Hello