Merenneidon oksennus a.k.a. Salsa-jakku on tänään kasvanut takakappaleella (neulottu vain kertaalleen! :) ja pätkällä hihaa. Aloitin lisäykset hihassa heti miten, koska äitiliini toivoi 3/4-mittaisia hihoja. Olen seurannut meiän perheen naisia, äitiä, systeriä, mammaa ja mua, ja me kaikki kiskaistaan hihat ylös ryhtyessämme hommiin - ikään kuin vanhan ajan maatalon emännät lypsylle lähtiessään. Mamma tosin taitaa olla ainoa, joka meistä on lypsänyt... Mut pointti oli, että tää tapa ei ole kovin viehättävä, varsinkaan jos on jotain siistimpää päällä. Tylsä katsoa kuviakin jostain hippaloista, joissa yks (tai meidän tapauksessa puoli sukua) poseeraa hihat tyylikkäillä mytyillä kyynärtaipeissa. Toivottavasti äiti osaa olla myttäämättä tämän jakun hihoja, kun niistä tulee 3/4-mittaiset.
Jos Susannan päivälenkki käy Ikean kautta, niin mun käy Seppälän kautta. Viimeksi mukaan tarttui kivoja sormikkaita. Juu, ne on lasten puolelta, mut sopivat mulle just eikä melkein - ja näitä ei armaani pölli vaikka olisi kuinka kiire aamulla. Viikon niksipirkka: Autolla ajellessa puen sormikkaat väärinpäin (kuvat siis kämmenpuolelle), niin ote ei luista ratista, kun kuvat toimivat liukuesteenä. Rintanapit olivat vaan niin rock, että ne oli pakko ostaa. Sitä paitsi tässä hienossa huivissahan on tuollaisia.
Kotikulmien paikallislehdestä silmään sattui tämä etusivun juttu. (tais olla uutiset vähissä...) Saankohan minäkin eläkkeelle lähtiessäni jotakin neulottua...? Eihän siihen olekaan kuin runsaat nelkyt vuotta :)
posted by laurar @ 6:16 PM
1 Comments:
Meillä tehtii työporukassa tuommonen vastaava peitto kun työkaverilla tuli vanhuuseläkkeelle lähtö. Tippa silmässä hän siihen sitte läksiäisissä kääri itsensä ja miehensäkin kääräs vielä sinne mukaan kun tuli tehtyä sen verran reilun kokonen :)
Siitä jäi tosi hyvä mieli, toivottavasti saan itekin jotain vastaavaa joskus.
Post a Comment
<< Home