Palleroinen sai tässä taannoin nimpparipäivänsä aamuna keskeneräisen pipon soviteltavakseen. Hyvä oli, myös lanka vaikutti yllättävän laadukkaalta ja oli oikein maistuvaa.
Pipoja syntyikin sitten aika liuta. Vauvakavereille vähän niinku läksiäislahjaksi, sillä me pakataan pian lelut ja langat ja muutetaan äitin ja isin kotikonnuille. Bye-bye neuloja- ja työkaverit sekä ison cityn harrastus- ja shoppailumahdollisuudet. Tervetuloa, hmph.. lyhyt matka mummuloihin ja.. hiekkatiet, joita vaunutellessa pallero nukkuu paremmin. Hyviä puolia tuntuu välillä olevan vaikeampaa muistaa. Haikeaa, vaikka tästä kaikki nämä vuodet haaveiltiinkin. Onneksi yhteydenpidon ei tarvitse kaatua kahteen sataan kilometriin.
Mut ne pipot. Sireä vähän matkien. Novitan Miamista, kummitytön Pikkuveljen jämistä, 3,5 mm puikoilla.
Onko hei ihan pakko kuvata, mul on tänään ihan kaamea bad hair day :)
Pallero ryömii jo lujaa (etenkin jos kiikarissa on kaukosäädin, kännykkä tai taskulaskin), hokee tä-tä-tä ja jyrsii kaikkea kuudella hampaallaan*.
*joista tosin 3 on vasta kunnolla pinnalla ja 3 muuta ovat vasta puskemassa ulos.
posted by laurar @ 2:19 PM
6 Comments:
Jestas mitkä silmät neitokaisella :-} Mukavannäkösiä pipoja.
Onko toi viimeinen kuva siitä tilanteesta, kun kerrotte typylle, että hän joutuu pian jättämään Tampereen? Järkytys on ilmeinen. :D
Kivoja pipoja, ihana pikkuinen malli.
Sini: Kiitos :)
Vilma: Joo, taitaa olla. Käytiin just shopppailemassa pienelle Näsinneula- ja Haulitorni-tyynyliinat muistoksi juuristaan :)
Voi, että on suloinen typy :) Ihania pipoja olet tehnyt!
http://todellajossain.blogspot.com/
Siis mitä ihmettä,asutteko naapurikunnassa nyt?
Vaihdoin puhelinta ja numerot meni sen mukana,mutta laita viestiä niin voidaan nähdäillä ;-) terde
ihania neuleita postaukset tulvillaan. ja niin herttainen neiti.
Post a Comment
<< Home