Lauran blogi

Jutustelin jo joulun aikoihin tänään pyöreitä täyttävän kummitätini kanssa hänen lempiväreistään jonkinlainen lahjaneule (huivi) mielessäni. Varmistin että onks se sit yhä sellainen oliivinvihreä. Kuulemma ei, vaan sinivihreä on alkanut miellyttää huolella pukeutuvan kummitätini silmää enemmän. Selailin nettikauppojen huivilankavalikoimia kunnes sain päähäni, että mullahan on petroolia Merino Oroa '07 messuilta.

Pienen selailun jälkeen malliksi valikoitui Aquila. Malli ei ilmestyessään liiemmin sytyttänyt, mutta sen koomin netissä esitellyt valmistuneet mallit ovatkin näyttäneet oikein hyvälle. Näistä esimerkkejä Tess'lla, Tuilla ja Katjalla.

Huivia oli oikein mukava neuloa vaikka välillä iskikin paniikki, saanko sen ajoissa valmiiksi. En löytänyt ohjeesta enkä suunnittelijan blogista mitään vinkkiä kuinka monta kertaa 1. kaavion 25-36 kerroksia olisi suotavaa toistaa saadakseni hyvänkokoisen huivin. Samasta langasta Aquilan neulonut Tui oli kuitenkin Ravelryyn merkinnyt toistaneensa niitä 10 x. Pienessä paniikissa päätin että 9 tai 10, sama se ja hyppäsin 9. toiston jälkeen 2. kaavioon. En saanut sen ensimmäisiä kerroksia millään täsmäämään 1. kaavion viimeiseen kerrokseen, joten hyppäsin iloisesti 12. kerrokselle, kuten disaigneri oli Ravelryssa vinkannut.


Malli: Sari Åstromin Aquila, Ulla 1/08
Lanka: Ornaghi Filatin Merino Oro aika täydellisessä petroolin sävyssä (060), Piikkopirrasta
Puikot: 3 mm

Mikä kivintä, sävy oli kummitädin viestin mukaan juuri sellainen kuin hän oli ajatellut. Toisiks kivintä on sitten se, että mulle jäi tätä lankaa vielä... vaikka Laminariaan ;) Siitä puolestaan on olemassa inspiroiva painos Oddcherrylla.