Olipa reissu
Kavereiden kavereiden mutkan kautta kuulluista lohdutteluista huolimatta läksin reissuun vähän epäröivin mielin. Kohdemaa (Turkey siis) vaan sai (käsi-)karvani jotenkin selittämättömästi pystyyn... Heh-heh-hee...
Tässä ollaankin lentokentällä muka niin pal kansainvälisen ja vähän huolestuneenkin näköisenä.
Kentältä löytyi ihanan mansikantuoksuista shopattavaakin.
Suurimman osan lomasta vietin näin:
Enemmän tai vähemmän hiekkakuorrutettuna.
Ennätimme kuitenkin seikkailla kaupungillakin...
...ihailla auringonlaskuja
...sekä bongailla kirjoneuleita.
Lankakauppakin löytyi ihan sattumalta, mutta koska se valikoima osoittautui varsin muoviseksi ja myyjä-maman asenne yhtä tyrkyksi kuin kaikkien muidenkin jotakin kauppaavien, niin hipsin liikkeestä varsin nopsaan pihalle.
Ruoka oli enimmäkseen tosi herkkua...
...ja viinilasit melko isoja.
Brownien ja jäätelön kera tarjottu kahden suklaan kastike sai aikaan jopa näin muikean ilmeen. Edes Runossa ei ole ihan näin herkkua.
Shopattavaa ei kerta kaikkiaan ollut ja se oli jotenkin vähän helpottavaakin. Neuloa en malttanut ollenkaan, mut kirjoja luin viis, joista ehdottomasti paras oli Laura Saaren Tyyppiteoria. Nauroin monta kertaa ääneen.
Ps. Ostakaa hyvät ihmiset ne aurinkovoiteet jo kotimaasta mukaan, edes ne eivät ole aitoja siellä päin... nimim. kutiseva ja kuoriutuva paloauto ;)
Kavereiden kavereiden mutkan kautta kuulluista lohdutteluista huolimatta läksin reissuun vähän epäröivin mielin. Kohdemaa (Turkey siis) vaan sai (käsi-)karvani jotenkin selittämättömästi pystyyn... Heh-heh-hee...
Tässä ollaankin lentokentällä muka niin pal kansainvälisen ja vähän huolestuneenkin näköisenä.
Kentältä löytyi ihanan mansikantuoksuista shopattavaakin.Suurimman osan lomasta vietin näin:
Enemmän tai vähemmän hiekkakuorrutettuna.
Ennätimme kuitenkin seikkailla kaupungillakin...
...ihailla auringonlaskuja
...sekä bongailla kirjoneuleita.Lankakauppakin löytyi ihan sattumalta, mutta koska se valikoima osoittautui varsin muoviseksi ja myyjä-maman asenne yhtä tyrkyksi kuin kaikkien muidenkin jotakin kauppaavien, niin hipsin liikkeestä varsin nopsaan pihalle.
Ruoka oli enimmäkseen tosi herkkua...
...ja viinilasit melko isoja.
Brownien ja jäätelön kera tarjottu kahden suklaan kastike sai aikaan jopa näin muikean ilmeen. Edes Runossa ei ole ihan näin herkkua.Shopattavaa ei kerta kaikkiaan ollut ja se oli jotenkin vähän helpottavaakin. Neuloa en malttanut ollenkaan, mut kirjoja luin viis, joista ehdottomasti paras oli Laura Saaren Tyyppiteoria. Nauroin monta kertaa ääneen.
Ps. Ostakaa hyvät ihmiset ne aurinkovoiteet jo kotimaasta mukaan, edes ne eivät ole aitoja siellä päin... nimim. kutiseva ja kuoriutuva paloauto ;)
posted by laurar @ 1:30 PM
4 Comments:
Kylläpä oletkin kosmopoliitti lankailija :)!
Hiukan haikeus iskee Herwoodin sateissa... Ilmeisesti Turkki on ihan mukava lomailupaikka - ainakin auringon suhteen.
Hui, mä en varmaan uskaltais Turkkiin... Joskus olin töissä turkkilaisessa ruokapaikassa, jopa vuoden... Pelottavaa.
Turistirysät kuitenkin ovat varmaan turvallisia paikkoja.
Turkissakin siis osataan neuloa :)
Nooo, ravustuskausi on alkanut ja sitä paitsi punainen pukee sinua! Kyllä se siitä ajan kanssa tasoittuu..
Oletpa ruskea kuin suklaakakku! Italian rusketus alkaa varista jo pois ja kotinurkilla on vain puolipilvistä. Pitänee seuraavalla kerralla lähtä siis hieman kauemmas reissuun ;-) Annahan kuulua itsestäsi! -Terde
Post a Comment
<< Home