Tuesday, September 20, 2005

Moi


Kävin edellis lauantaina moikkaamassa turkulaisia heidän neuletapaamisessaan Hermannissa, kun kerran satuin siellä päin pyörimään. Aloittelin samalla tätä sukkaa, joka on hyvä demonstraatio 7 veljeksen laadun muuttumisesta; pinkki on vanhaa ja kunnollista, musta uutta ja jotenkin nöyhtäistä.


Samaisena viikonloppuna sain tämän S'nB-inspiroituneen pyöröpuikkojen säilytyssysteemin tulevalta anopilta. Samanlainenhan nähtiin hiljattain täälläkin. No ei, ei "anoppi" sitä ihan pyytämättä tehnyt, mutta ompelipa kuitenkin, kun ei miniäkokelas itse osaa. Tai ehkä osaisin, jos todella päättäisin, mutta toisaalta kontaktini ompelukoneisiin ovat olleet kirosanojen siivittämiä konflikteja. Toisaalta siinä säästäis kyllä "anopin" aikaa ja toisinaan myös korjausompelijalle kannettuja pennosia, jos opettelis edes lyhentämään farkkunsa. Meillä kun asuu kaksi alamittaista, jotka eivät löydä riittävän lyhyitä pökiä sit niin mistään.

Mitäs muuten. No muuten alkaa kuulua vihdoin ihan hyvää. Jaksan jo vähän neuloakin, eiks se oon ainakin terveen merkki? Lämmin kiitos kaikille kannustavista kommenteista!
Huomenna luvassa satu täydellisestä palmikkoneuletakista, jota aloin kirjoitella jo pari viikkoa sitten.

3 Comments:

At 9:14 PM, Anonymous Anonymous said...

Koska tekstiä ei vielä näy, tuli mietittyä tovi mikä ihmeen puku siinä alemmassa kuvassa on, uimapukuko? Jotkin kiinnitykset sivuissa? ;))

 
At 11:18 PM, Blogger mursuliina said...

pikaista voimistumista sinne. kyllä se neulomuksista innostuminen taitaa olla tervehtymisen merkki :)

 
At 11:24 PM, Anonymous Anonymous said...

Onpa kiva kuulla, että voit jo paremmin.
Odotan uteliaana satuasi.

 

Post a Comment

<< Home